Puhelimen historia

Ennen kuin sähkömagneettiset puhelimet olivat keksitty, oli olemassa akustisia laitteita puheen ja musiikin lähettämiseksi kauemmas kuin minne normaali puhe kuului. Varhaisimmat mekaaniset puhelimet perustuivat äänen siirtoon putkien kautta tai muulla fyysisellä siirtovälineellä. Hyvin samankaltainen kuin vanha “lelupuhelin”, jossa kahden tinatölkin pohjaan lävistettiin reikä, ja laitettiin naru väliin. Se lähetti äänen eteenpäin mekaanisena värähtelynä yhdeltä toiselle ilman sähkövirtaa. Varhaisimpia kokeiluja suoritti brittiläinen fyysikko ja tiedemies Robert Hooke vuosina 1664–1685. Vuonna 1667 keksitty akustinen narupuhelin oli hänen tuotoksensa.Jonkun aikaa akustisia puhelimia markkinoitiin kaupallisesti sähköisen puhelimen kilpailijana, koska ne edelsivät jälkimmäistä keksintöä eivätkä siten kuuluneet saman patentin alaisuuteen. Kun Alexander Graham Bellin puhelimen patentti vanheni ja monet uudet puhelinvalmistajan alkoivat kilpailla asiakkaista, akustiset puhelinvalmistajat menivät pian konkurssiin. Maksimialue oli hyvin rajallinen, mutta sadat tekniset innovaatiot laajensivat aluetta jopa 800 metriä ihanteellisissa olosuhteissa. Yksi tällainen yritys oli esimerkiksi Pulsion Telephone Supply Company, joka suunnitteli oman versionsa vuonna 1888 ja alkoi käyttää sitä rautatieasemilla.Puhelin oli itseasiassa Belliltä puhdas vahinko kun hän yritti löytää tapoja parantaa sähkeitä. Sähkeet olivat hyvin onnistunut systeemi Morse-koodin avulla, mutta myös hyvin rajoittunut kun ei voinut kuin lähettää ja vastaanottaa yhden viestin kerrallaan. Bellin laaja tietämys äänialoista ja musiikista auttoi häntä pohtimaan erilaisia tapoja lähettää useampia viestejä samanaikaisesti yhtä lankaa pitkin. Vaikkakin idea monista samanaikaisista sähkeistä oli ollut ilmoilla jo jonkin aikaa, Bell tarjosi hänen omaa harmonista lähestymistapaansa mahdollisena käytännön ratkaisuna. Se perustui periaatteeseen, että useita viestejä voitaisiin lähettää samanaikaisesti samaa linjaa pitkin jos viestit tai signaalien taajuudet erosivat toisistaan.Marraskuun 10. päivä, vuonna 1876 Bell puhui laitteeseensa ja sanoi avustajalleen, “Herra Watson, tule tänne, haluan nähdä sinut”. Hän käynnisti puhelimien aikakauden ensimmäisellä kaksisuuntaisella elektronisella vastaanottimella. Tai niin ainakin tarina kertoo. Vaikka Bell sai ensimmäisen patentin puhelimeensa, puhelimen juuret ovat monimutkaiset. Samaan aikaan ympäri maailmaa Elisha Gray, Antonio Meucci sekä Innocenzo Manzetti kaikki väittivät olevansa puhelimen todellisia keksijöitä. Belliä kuitenkin pidetään puhelimen keksijänä tänäkin päivänä.